Kauneudenhoitovinkkejä 1950-luvulta (osa 2)

Kuva Jill Wellington Pixabaystä

Jos jo luit Maija Suovan Joka naisen niksi kirjasta (1952) suomalaiselle naiselle esiteltyjä ihonhoitovinkkejä edellisestä artikkelistani, sinua varmasti kiinnostaa myöskin nämä samaisesta kirjasta löytyvät hiustenhoitovinkit, joista varsinkin hiustenpesuvälien pituus hämmästyttää itseäni.

Hiusten hoito

Hiusten päivittäinen perusteellinen harjaaminen mainitaan kauniiden hiusten hoidon yhdeksi kulmakiveksi, sillä hiusten harjaaminen saa päänahan verenkierron toimimaan. Tässä kohtaa huomautetaan, että hiusharjat ja kammat on pidettävä erittäin puhtaina, koska siitä riippuu hiusten siisteys ja kiilto.

Hiusten pesusta todetaan, että yleensä noin kerran kahdessa viikossa on sopiva hiustenpesutiheys, mutta koska hiuksia on erilaisia, ne tulee yksinkertaisesti pestä, kun ne ovat likaiset.

”Kaupoissa oleviin shampoonijauheisiin on suhtauduttava varovaisesti, saippuan ja booraksin käyttö on turvallisinta … Muutama pisara sitruunamehua tai etikkaa lisättynä viimeiseen huuhdeveteen poistaa hiuksista viimeisetkin saippuahiukkaset ja antaa hiuksille kauniin kiillon.”

Päänahkaa neuvotaan kuitenkin hieromaan hiusvedellä, joka varmaankin piti päänahan puhtaana ja selittää sen, miksi hiustenpesuväli pystyi olemaan niinkin paljon kuin kaksi viikkoa. Tosin, kirja kyllä ohjeistaa hyvin rasvaisen tukan omaavia pesemään hiukset kerran viikossa rikkisaippualla tai lämpimällä vedellä, johon on lisätty manteliistettä tai booraksia. Rasvaista hiusta neuvotaan hieromaan viikon ajan joka ilta rasvaisella öljyllä, esim. salaatti- tai maapähkinäöljyllä ja pesemään hiukset aamulla puhtaaksi. Viikon öljykuurin jälkeen tuli pitää viikon väliaika, minkä jälkeen uusittiin öljyhoitoviikko. Tätä neuvotaan toistamaan 4-5 kertaa, ja jos öljyhoitojakson aikana tukka on turhankin rasvainen, niin siihen kerrotaan rohdoskaupasta löytyvän hiusjauhetta. Tämä oli ilmeisesti jokin shokkihoito rasvoittuvalle tukalle.

Kirjassa valitellaan sitä, kuinka vaalea hius on ”kiusallinen”, sillä kaikki hiusvoiteet ovat olleet värillisiä ja tehneet siis vaalean hiuksen likaisen keltaiseksi. Onneksi kirja osaa vinkata sekoituksen, joka on ”tarkkaan kokeiltu, on värintöntä eikä siis muuta hiusten väriä”. Seokseen tulee 100g spriitä, 10 g amerikkalaista öljyä ja 3 g salisyyliä. Seosta neuvotaan hieromaan päivittäin päänahkaan ja jos se kuivattaisi liikaa hiuksia, voi päänahkaan hieroa hieman öljyä iltaisin.

Blondiin kuontaloon neuvotaan myöskin huuhtomaan jokaisen pesukerran lopuksi juhannuskukkauutteella, johon on lisätty pari tippaa vetysuperoksidia tai juhannuskukkateellä, johon on lisätty munankeltuainen ja 1 tl. Booraksia ja lopuksi huuhtomaan vielä hiuksista munankeltuainen pois juhannuskukkateellä.

Kirjan hiustenhoitonikseistä löytyy muutama rasvoittuvan hiuksen öljyshokkihoitoakin kummallisempia niksejä, kuten se, että pölynimurin kerrotaan toimivan erinomaisesti hiustenkuivaajana tai se, että hiukset voi suojata esimerkiksi ruoanhajuilta pitämällä kokkaillessa ja muissakin tuoksuja aiheuttavissa askareissa ohutta uimalakkia päässä.

Minulta taitaa jäädä niksit testaamatta. 🙂

Lähde:

Joka Naisen Niksikirja, Maija Suova, 1952

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s