Kliseiset mietelauseet – onko niissä mieltäkään?

Yllä oleva lainaus Helen Fieldingin kirjasta Olivia Joules ja ylivilkas mielikuvitus on säilynyt parikymmentä vuotta hauskana mietelauseena mielessäni. Aina kun alan ottaa elämäni liian vakavasti, palautan sen mieleen ja totean, että eipähän elämää kannattaisi turhan ryppyotsaisesti ottaa, vaikka maailma välillä tuntuisikin hyvin ankealta paikalta.

Luin joskus, että yksi merkki siitä, että ihmisellä on huono olo, on se, että tämä jakaa mietelauseita somessa. En ole tuosta aivan samaa mieltä, mutta totuutta siinä sen verran on, että itsekin muistan aikana, jolloin koko elämä oli kaaosta, elin tosi huonossa parisuhteessa ja henkisesti olin täysin loppu, jakaneeni paljon ja usein kannustavia ja olevinaan ispiroivia, jopa kliseisiä mietelauseita Facebookissa.

Mietelauseiden jakamisessa on aika pitkälle tarve jollain tavalla viestiä ympäristölle jotain sellaista, mitä on vaikea omin sanoin kuvailla. Se voi olla myöskin sitä, että pyrkii vakuuttamaan itselleen tai muille jotain sellaista, mitä ei ehkä ole olemassakaan tai mitä ei voi muuten kertoa. Esimerkiksi menestyksestä kertovia mietelauseita jakavat hyvin usein ne, jotka unelmoivat menestyksestä, eivät ne, jotka oikeasti ovat menestyneet.

Keräsin tähän nyt kuitenkin muutamia sellaisia mietelauseita, joissa mielestäni on hyvä pointti ja joita kehtaa mietiskellä. Mietelauseet ovat minun mielestäni ihan oikeasti kiva tapa muistuttaa itseään elämän perusasioista, mutta se vaatii toki sen, että niitä ei käytä motiivina millekään negatiiviselle, ei käytä muita vastaan, ei irrottele kontekstistaan ajatuksia ja itse pohdiskelee ajatelman merkitystä ja tarkoitusta.

”Ole oma itsesi, kaikki muut ovat jo varattuja.”

Oscar Wilde

Me ihmiset käytämme tuhottomasti aikaa ja energiaa siihen, että miellyttäisimme muita, hyvin usein muuttamalla itseämme sellaiseksi, mitä oletamme toisten haluavan meidän olevan. Me käytämme myöskin hirvittävästi aikaa ja energiaa itsemme muihin vertailuun. Kuten olen todennut, se ei tee onnelliseksi. Kuitenkin me tiedostamme sen (toivottavasti), että jokainen ihminen on yksilö ja omanlaisensa; geenien, elämänkokemusten, elinympäristön, kulttuurin yms. muokkaamia. Miksi siis meidän on niin kauhean vaikea hyväksyä se, että me olemme jokainen uniikkeja yksilöitä, sinä ja minä ja me kaikki? Eikö vaan yksinkertaisesti kannata keskittyä siihen, mitä on ja millainen on, pyrkiä olemaan se aito, kiva persoona. Aidoista ja kivoista tyypeistähän me jokainen muutenkin pidämme.

”Ennen kuin diagnosoit itsellesi masennuksen tai heikon itsetunnon, varmista, ettet ole ympäröinyt itseäsi kusipäillä.”

William Gibson

Jotkut ihmiset tarvitsevat lähelleen psyykkeeltään heikompia tai luonteeltaan kiltimpiä, joita alas painamalla voivat tuntea olevansa parempia, mahtavampia ja voimakkaampia. Uskallan mutu-tuntumalta väittää, että melko usealla masennukseen sairastuneella tai itsetuntonsa menettäneellä on elämässä ollut ihminen tai ihmisiä, jotka ovat painokkaasti väheksyneet ja alentaneet. Tästä syystä esimerkiksi meistä ADHD-aikuisista suuri osa sairastaa tai on sairastanut masennuksen, koska meidän ikäluokan ADHD-ihmiset luokiteltiin tyhmiksi tai häiriköiksi sen sijaan, että olisimme saaneet apua, tukiopetusta tai valmennusta aikuisuuteen.

Mutta tuohon mietelauseeseen. Minun mielestä väite siitä, että kaikenlaisten ihmisten kanssa täytyy edes yrittää tulla toimeen samoin kuin ”riitaan tarvitaan kaksi” ovat siinä mielessä puppua, ettei kaikenlaisten ihmisten kanssa todellakaan ole mikään pakko tulla toimeen, eikä oikeasti pahaa oloa jatkuvasti aiheuttavan ihmisen kanssa tule olla missään tekemisissä, jos ei ole äärimmäinen pakko. Tiedän ihmisiä, jotka ovat jopa omiin vanhempiinsa joutuneet laittamaan välit poikki ihan vaan siksi, että on saanut oman elämänsä raiteilleen. Ja itse asiassa väheksyvät vanhemmat, jotka jatkuvasti vaan muistuttavat virheistä eivätkä osaa iloita lapsensa onnistumisista tai hyvistä hetkistä, ovat varmasti myrkyllisintä, mitä voi olla.

Mistä päästäänkin seuraavaan ajatelmaan:

Lapseni eivät valinneet syntymistään, minä valitsin lasten saamisen.

He eivät siksi ole minulle mitään velkaa, mutta minä olen heille velkaa kaiken.

Elon Musk

Lasten ja vanhempien suhteet ovat hyvin usein vaikeita, vaikeuksien syyt vaan vaihtelevat.

Viikonloppuna katsoin Areenasta kolmeosaisen Kreetta Onkelin romaaniin perustuvan sarjan Iloinen talo. Se on 70-80 -luvuille sijoittuva tarina kahdesta siskoksesta, jotka elävät keskisuomalaisessa maalaispitäjässä alkoholistiäitinsä kanssa. En ole kirjaa lukenut, mutta ainakin tuo tv-sovitus oli todella hyvä, yhtä aikaa koskettava, mutta traagisuudessaan paikoitellen hävettävän hauska.

Sitä katsellessa mietin jälleen sitä, kuinka vähän oikeasti lapselle pitäisi kuulua se, kuinka vaikeaa ja pettymysten täyttämää vanhemman elämä on tai on ollut. Sen sijaan jokaisen tulisi käydä ne omat kipukohdat ja traumat läpi niin, ettei ne enää omia lapsia koske.

Tuo Elon Muskin lausahdus pysäytti todella miettimään sekä omaa vanhemmuutta niin myöskin laajemmin asiaa. Kukaan meistä ei ole todellakaan päättänyt syntyä tähän maailmaan, vaan vanhempamme ovat tehneet valintoja, jotka ovat johtaneet syntymäämme. Me olemme vastuussa itsestämme ja omasta käytöksestämme, emme vanhempiemme. Samoin, meillä ei ole oikeutta katkerana miettiä sitä, millaista elämä olisi, jos ei olisikaan lapsia tai laiminlyödä omia muksuja siksi, että itsellä on hankalaa tai syyllistää lapsia ja odottaa, että nämä tekevät elämässään tiettyjä valintoja vanhempiensa mieliksi ja hoitavat vanhempiaan näiden ikääntyessä.

Me vanhemmat olemme valinneet lastenteon ja meidän tehtävä on antaa lapsillemme kaikki, mihin rahkeet riittää ja enemmänkin. Se sama tehtävä on lapsillamme omien lastensa suuntaan, ei meidän vanhempien.

Meitä määrittelee se, kuinka nousemme ylös kompastuttuamme.

Tuntematon

Epäonnistumisen pelko estää meitä yrittämästä, vaikka todellisuudessa epäonnistuminen on pienempi häpeä kuin se, ettei edes yritä. Jos nyt joku heikkolahjainen sattuu nauramaan ihmiselle, joka yrittää ja epäonnistuu, kertoo se ainoastaan naurajasta itsestään.

Sen sijaan se, mikä kertoo hänestä, joka on yrittänyt ja epäonnistunut, on se, kuinka elämä epäonnistumisen jälkeen jatkuu. Osaako ihminen kääntää epäonnistumisen voitoksi? Oppiiko hän epäonnistumisesta jotain? Kuinka epäonnistuminen vaikuttaa hänen tuleviin pyrkimyksiinsä? Onko hänestä tueksi muille epäonnistuville tai kykeenekö iloitsemaan sen puolesta, joka on onnistunut?

Vai katkeroituuko epäonnistuja? Iskee hanskat tiskiin, syyttää muita ihmisiä elämänsä pilaamisesta, humalassa itkee ettei kukaan ymmärrä eikä välitä? On niitä epäonnistujia, jotka iloitsevat siitä, kun muutkin epäonnistuvat ja tekevät kaikkensa sen eteen, ettei kukaan vaan onnistu ja menesty.

Aina emme voi itse vaikuttaa siihen, onnistummeko vai epäonnistummeko, mutta siihen voimme vaikuttaa, kuinka elämämme epäonnistumisen jälkeen jatkuu. Pienenä vinkkinä: kahdesta esittämästäni esimerkkiryhmästä jälkimmäisestä ei juurikaan löydy niitä, jotka lopulta onnistuvat muuta kuin pilaamaan elämänsä ja myrkyttämään ympäristönsä.

Älä sano toiselle, että hänen on päästävä surustaan yli, vaan auta häntä selviytymään surusta.

Sue Fizmaurice

Kun ihminen on selkeästi jostain asiasta traumatisoitunut, masentunut ja ahdistunut, surullinen ja epätoivoinen, on silkkaa ajattelemattomuutta ja laiskuutta käskeä häntä pääsemään siitä tunnetilanteesta yli. Periaatteessa tuollainen toisen ihmisen surusta ylipääsemisen vaatimus on valtavan itsekästä.

Sen sijaan on kaksi vaihtoehtoa. Jos sen toisen ihmisen surun kokee ahdistavana, on parempi osoittaa myötätuntoa ja poistua. Kertoa vaikka suoraan, että olen pahoillani, mutta minusta ei nyt ole avuksi ja tueksi.

Tai sitten, jos haluaa olla osallisena toisen ihmisen elämässä, auttaa häntä läpi vaikeiden aikojen. Kuuntelee, tukee, etsii ulkopuolista apua, käy kaupassa ja vetää surun keskellä elävän ulos tekemään iloisia asioita… sellainen on hyödyllistä, ei se, että ihan vain omaa mukavuudenhaluaan toteaa toiselle, että ”get over it”.

Aloita siitä, missä nyt olet.

Käytä sitä, mitä sinulla on.

Tee se, mitä voit.

Arthur Ashe

Kuinkakohan moni loistava idea on jäänyt toteutumatta siksi, ettei sitä ole edes lähdetty kokeilemaan, koska idean isä tai äiti on ajatellut, että ”sitten, kun olen xxx, voin hankkia xxx ja kokeilla onnistuuko xxx”?

Ja sitten meillä on näitä tyyppejä, kuten J. K. Rowling, joka kirjoitteli ensimmäisen Harry Potterinsa köyhänä yksinhuoltajaäitinä vanhalla kirjoituskoneen rohjalla käsikirjoitusta paukutellen.

Meidän tulisi aina muistaa se, että jokainen teko ja liike, jonka me nyt tässä olemassaolevassa todellisuudessa ja olosuhteissa teemme, vaikuttaa enemmän tai vähemmän tulevaisuuteemme. Yllättävän pienet teot voivat vaikuttaa hyvin kauaskantoisesti tulevaisuuteemme, ja usein positiivisesti. Sen sijaan se, että toteaa: voisi jotain tehdä sitten kun jos ehkä joskus on ei takuulla vie yhtään mihinkään.

Tämä on jotain, mitä itse opettelen joka päivä ja suunnilleen joka hetki. Minä olen niitä tyyppejä, joilla kyllä ideoita pyörii päässä vaikka perustaisin ideoiden luomiseen keksittyvän yrityksen, mutta ideoiden, vaikka kyseessä ei olisi Instagram-postausta kummemmasta asiasta, vieminen toteutustasolle on enemmän kuin haastavaa, ja hyvin usein siellä vilahtelee se ajatus, että teen sitten kun…

Suuret ajattelijat keskustelevat ideoista.

Tavalliset ihmiset keskustelevat tapahtumista.

Pienet mielet puhuvat muista ihmisistä.

Eleanor Roosevelt

Minä pidän tästä ajatelmasta, koska siinä on niin paljon totta ja niin oikein, että koen jopa hankalaksi sitä avata.

Luulenkin, että jätän tämä leijumaan ilmaan. Toki, olisi kiva lukea kommentteja siitä, millaisia ajatuksia tuo herättää tai vaikka kuulla, millaisia voimaannuttavia mietelauseita sinulla on, mutta kaikkein eniten toivon kaikkea hyvää Sinulle. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s