Luovuuspäivä 30.5. – mitä luovuus on?

Opin tänään sellaisen asian, että huomenna vietetään ainakin some-maailmassa luovuuspäivää (National Crativity Day). Koska luovuus on mielestäni hyvinkin väärinymmärretty ja helposti vain tietynlaisten ihmisten etuoikeudeksi valikoitus ihmisyyden piirre, päätin aiheesta hieman kirjoitella.

Ensin kuitenkin pientä markkinointihöpinää, sillä huomasin senkin, että *Telian mieletön tarjous 30 euron lahjakortti uuden liittymän ostajalle päättyy 5.6., joten jos ei ole ne liittymäasiat kunnossa, kannattaa ne kuntoon laittaa, niin saa vaikkapa juhannusmakkarat lahjakortilla ostettua. *Affiliate-mainoslinkki

Mutta siihen luovuuteen:

Luovuuden määritelmä on ollut aina hyvin pitkälti kytköksissä omaan aikaansa. Eri asioita on arvostettu eri tavalla, estetiikan taju ja moraali ovat olleet hyvin erilaisia ja monia asioita, joita nykyään mielletään luovuutena, ei vaikkapa tuhat vuotta sitten ole luovuuteen liitetty.

Nykyään luovuutena pidetään taiteen lisäksi myöskin kaikkea sitä, mitä kutsutaan luovaksi ratkaisuksi. Se voi olla matemaattisen yhtelön tai sosiaalisten ongelmien ratkomista uusilla tavoilla. Se yksi yhtenäinen nimittäjä, joka ns. korkeatasoista luovuutta näyttäisi yhdistävän on luovan henkilön normaalia korkeampi älykkyys.

Lyhyesti voisikin sanoa, että luovuus on kykyä luoda uutta, olipa kyse ajattelusta, keksinnöistä, taiteesta tai tieteestä, on se uuden luominen luovuuden keskeisin ilmentymä, kuten sana luovuuskin kertoo.

Photo by ANTONI SHKRABA from Pexels

Minä olen itse sitä mieltä, että kaikissa ihmisissä elää luovuus, ilmenemistavat ovat vaan erilaisia.

Muistan lapsuudessani sen, kuinka jännittävää oli joskus nähdä isovanhempieni piirtävän. Nuo kaksi Suomen itsenäistymisen aikoihin syntynyttä, työtelijästä elämää elänyttä sotaveteraania kun eivät varsinaisesti olleet elämänsä aikana piirtämistä harrastaneet. Ukkini piirrokset olivat jotain tikku-ukkoja, mummoni puolestaan piirsi yllättävän hyvin ja kauniisti. Olisi ollut helppoa sanoa, etteivät he olleet luovia ihmisiä, mutta se olisi väärin sanottu. Mummoni oli kova tekemään käsitöitä, ja upeita töitä hän tekikin. Ukkini puolestaan oli käytännöillisen luovuuden ihminen, kuten tuon aikakauden ihmiset monesti olivat. Sama koskee isääni, jolta ei keinot ihan heti lopu kesken, olipa kyseessä tukkeutunut viemäri tai keino, jolla saada joku kirpputoriososhuonekaluni noudettua.

Mutta sitten ovat ne poikkeuksellista luovuutta edustavat, jotka luovat uutta, keksivät keksintöjä, tekevät taiteen masterpiecejä ja rakentavat maailmasta parempaa. Heissä on mielenkiintoisia piirteitä, joita pidetään melko yleisinä erityistä luovuutta omaavilla ihmisillä.

  1. Erityisluovat ihmiset uskaltavat käyttää luonteenpiirteiden ääripäitä häpeilemättömästi hyväkseen, esim: saatetaan olla hyvin älykkäitä ja hyvin lapsellisia. Erityisluova nainen voi olla äärimmäisen naisellinen ja omata hyvin maskuliinisia mielenkiinnonkohteita. Erityisluova voi olla suunnattoman energinen, mutta myöskin laiska. Erityisluova ihminen on usein epäsovinnainen eikä se häntä itseään häiritse.
  2. Erityisluovat ihmiset viihtyvät omissa oloissaan ja omassa maailmassaan, ja riidat ja draamat ahdistavat heitä. Heillä on kuitenkin ilmiömäinen kyky vaikuttaa ympäröiviin ihmisiin, vaikkei sitä edes tavoittelisi.
  3. Erityisluova ihminen ei ole suuresti kiinnostunut sosiaalisista säännöistä ja he luottavat itseensä vahvasti. Erityisluova saattaa jopa törmätä siihen, että ryhmäpaineella hänet pyritään saamaan ”ruotuun”, mikä voi olla ympäristöään erityisellä herkkyydellä tarkkailevalle, mutta omaan ajatteluunsa luottavalle erityisluovalle ihmiselle todella rankkaa.
  4. Erityisluova ihminen rakastaa ideoitaan ja hänellä saattaa olla paljonkin ideoita mielessä, ja niiden parissa hän viettää mieluiten aikaansa. Hyvän idean prosessointi käytäntöön voi viedä paljonkin aikaa ja erityisluova nauttii prosessista aivan suunnattomasti, sillä se on hänen palkintonsa.

Varsinkin taiteellisesti erityiluovilla on havaittu olevan varsin yleinen taipumus mielen sairauksiin. Masennus ja varsinkin kaksisuuntianen mielialahäiriö ovat erityisesti kirjailijoiden vitsauksia ja onkin ihan vakavasti pohdittu, että onko luova hulluus todellinen ilmiö. Minua kiinnostaisikin kovasti evoluutiotutkimuksen näkökulmasta se, että miksi ihmiskunnan kehitykselle ratkaisevassa asemassa olevat ovat usein mielenterveydeltään heikomassa asemassa. Johtuuko se jostain aivojen rakenteeseen tai toimintakykyyn liittyvästä vai ajaako erityisluova ihminen omalla toiminnallaan mielensä sairastumaan?

Photo by cottonbro from Pexels

Onneksi kuitenkaan ei ole mitään syytä edes pyrkiä erityisluovuuteen. Olemme varmasti ihmiskuntana suuressa kiitollisuudenvelassa erityisluoville ihmisille, mutta tyytykäämme me sen ihan normaalin luovuuden toteuttamiseen ja vaalimiseen. Itselleni sisustaminen ja varsinki nikkarointi on yksi tapa toteuttaa luovuuttani. Jollekin se on vaikkapa kauniiden valokuvien ottaminen tai blogin kirjoittaminen. Sitten on heitä, jotka harrastavat taiteita, esim. kirjoittamista, maalaamista, soittamista. Luovuutta voi toteuttaa kokkaamalla, askartelemalla, matkoja suunnittelemalla, rakentamalla tai vaikka nautiskelemalla omasta mielen rikkaudesta lenkkeillessä.

Itse ajattelenkin, että meidän kannattaa hieman vähemmän haalia niitä ärsykkeitä ympärillemme ja ruokkia omaa luovaa hulluuttamme pienillä asioilla, kuten juuri omien ajatusten parissa olemisella, laatikon ulkopuolelta ratkaisuja hakemalla ja vaihtelemalla työmatkan reittiä. Arjen kavamaisuuden rikkominen on usein jo riittävä tavallisen ihmisen luovuutta ruokkiva toimi, ihmissuhdekriisien ja muiden asioiden pähkäilyn välttely on toinen helppo tapa olla luova ja buustata omaa luovuuttaan.

Mitään syytä pyrkiä olemaan erityisluova ei ole, koska ei kaikkia ole sellaiseksi tarkoitettu, mutta jos tunnistat itsessäsi erityisluovan piirteitä tai joku lähipiirissäsi on selkeästä erityisluova, niin muistuta itseäsi siitä, että erityisluovuus ei ole se helpoin taakka kantaa ja erityisluova kaipaa hieman normaalia joustavampaa ja ymmärtävämpää ympäristöä kukoistaakseen.

Yllä oleva ei sitten muuten koske heitä, jotka perustelevat ikävää käytöstään sillä, että ovat erityisluovia tai väärinymmärrettyjä neroja. Sellaiset ihmiset ovat hyvin harvoin mitenkään muuten erityisiä kuin jonkinlaisen erityisen persoonallisuushäiriön riivaamia. Erityisluovalla ihmisellä on hyvin harvoin tarvetta mainostaa omaa erityisyyttään.

Muistakaa kuitenkin 30.5. juhlistaa omaa luovuuttanne tekemällä jotain luovaa, vaikka olohuoneeseen uusi järjestys tai pienen runon kirjoittaminen, jos ei muuta mieleen tule. 🙂

Halauksin,

Helena

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s