Arkeen palaamisen tuska!

Vuoden alkupuoliskon aikana olen saanut elämässäni aikaan enemmän kuin ehkä koko elämäni aikana. Rutiinit, mielenkiintoinen tekeminen, hyvä flow ja kannustava ihminen elämässä ovat johtaneet siihen, että henkistä kapasiteettiä on riittänyt vaikka mihin! Pieni irtiotto arjesta tuntuikin vähintään hyvältä idealta, ja sitä se olikin, mutta nyt viikon rilluttelujen jälkeen tuntuu arkeen palaaminen kauhistuttavan raskaalta. Vietin siis… Jatka artikkeliin Arkeen palaamisen tuska!

Kohti päämäärien välipysäkkejä

Hyvin alkanut urani uudelleen syntyneenä somepersoonana on saanut pientä takapakkia ihan vain siksi, että olen kuorruttanut oman söpöisen kuplamaailmani asioilla, jotka hivuttavat minua kohti määrittelemääni unelmaelämää. Suomeksi sanottuna: on ollut ihan hitokseen kiire! Ja se ei ole haitannut ollenkaan. Jotenkin olen päässyt nyt niin kiinni niihin juttuihin, joita oikeasti haluan tehdä, jotka ruokkivat minun mieltäni… Jatka artikkeliin Kohti päämäärien välipysäkkejä

Erityislapsen erityisäiti – kuulostaa pahemmalta kuin onkaan.

Me olemme perheeni kanssa jonkinlainen hahmoklisee. ADHD-diagnosoitu yksinhuoltajaäiti, joka sai esikoisensa nippanappa täysi-ikäisenä, jonka toinen lapsi on nepsy-ongelmainen ja jonka lapsilla on kaksi eri isää, joista kumpikaan ei kuulu enää elämääni. Toivon, että kliseisyys loppuu tuohon. Kenenkään haasteita kyseenalaistamatta olen sanonut, että jopa silloin, kun itsellä on ne omat haasteet ja lapsen oireilu ollut välillä… Jatka artikkeliin Erityislapsen erityisäiti – kuulostaa pahemmalta kuin onkaan.

Uusi vuosi, uusi minä: väliaikaraportti

Minä en ole tohtinut tehdä koskaan mitään sen ihmeellisempiä uudenvuodenlupauksia, koska minun itsekurini on, kauniisti ilmaistuna, puutteellinen, ja kaikki lupaukset ovat aina unohtuneet kahdessa ja puolessa sekunnissa. En onneksi ole ainoa, sillä tunnettua on, että uudenvuodenlupaukset unohtuvat yleensä helmikuun alkuun mennessä, eli ihan alkuun lähetän terveiseni jokaiselle, joka häpeää itseään, kun kovasti toitotettu kuntokuuri, tipattomuus,… Jatka artikkeliin Uusi vuosi, uusi minä: väliaikaraportti

Tyhmä ja laiska ADHD-ihminen

Muistan ensimmäisen kerran elämässäni ajatelleeni, että miksi en ole kuten muut, kun ekaluokkalaisena jälleen kerran olin unohtanut läksykirjat kotiin. Minä muistan sen tilanteen aivan käsittämättömän elävästi. Me ekaluokkalaiset, joita meidän pikkuisessa kyläkoulussamme taisi olla sinä vuonna viisi, seisoimme opettajan pöydän ympärillä tarkastuttamassa läksyjämme, tai siis muut olivat, minä seisoin tyhjin käsin odottamassa vuoroani, että pääsisin… Jatka artikkeliin Tyhmä ja laiska ADHD-ihminen

ADHD-aikuisen selviytymisopas

Koska minulla on aika monta (hyvää) juttua nyt itselläni elämässä menossa, tuli mieleen kirjoittaa hieman erityispiirteestäni eli ADHD:sta. Kuten olen kertonut, olen saanut virallisen ADHD-diagnoosin ja lääkityksen vasta muutamia vuosia sitten siltikin, että oireet ovat olleet ilmiselvät jo lapsesta asti (”no ainahan se on tiedetty, että sulla on se”), olen ehtinyt kehitellä melkoisesti erinäisiä keinoja… Jatka artikkeliin ADHD-aikuisen selviytymisopas